Maanantai 18.11

Lahti, tuo betonin luvattu huvipuisto. Kokoonnuttiin vikojen miksausten merkeissä uimahalliin, tai no, ainakin sen kellariin. Samat kipaleet nyt miljoonatta kertaa kuuntelussa, alkaa tulla tutuksi. Melkein jopa väittäisin että odotan innolla jo uusien kipaleiden tekemistä, mutta kyllähän nää silti edelleen ihan hyviltä kuulostaa, vaikka snadia yliannostusta liiallisista kuuntelukerroissa alkaa havaitsemaan. Sinänsä lupaavaa ajatellen että levy ei ole edes vielä pihalla, mutta tän jälkeinen parin kuukauden tauko tekee taas varmaan tehtävänsä, kun saa snadisti taas välimatkaa ja taukoa levyyn. Mutta nyt vielä vikat hienosäädöt ja "jaksaa jaksaa" huudot loppumetreillä. Pieni toivon herättely että tänään saataisin levy masterointivalmiiksi. Kohta levyn puolessa välissä ja kello lähentelee kasia, voi mennä tiukille, mutta menköön. Ei kai tästä hirveäsi kerrottavaa, monitoreista tule ääniä, sitten ne samat äänet tulee taas uudestaan hieman eri tasolla ja sama toistuu koko päivän. Mitäpä siinä muuta kerrottavaa, varsinkaan tässä vaiheessa kun asiasta ei hirveästi kerro että "lisättiin snadsti noisesynan kakkosraitaa enemmän ykkösraidan tasalle Waiting For Deliverancen tokassa kohdassa". Täältä tähän

Perjantai 25.10.

Saatiin ekat miksaukset, sekä ensimmäinen näytemasterointi Into The Abyssista, nyt kuullaan ensimmäisen kerran levy kokonaisuudessaan kaikkien soittimien kanssa ja täpinöiltä ei voi välttyä. Pientä hiottavaq vielä, mutta alkaa olemaan aika todella päräyttävää kuunneltavaa jo nyt. Ei enää kovin kauaa kunnes levy on lopullisessa muodossa miksattuna ja alkaa masterointi

Tiistai 1.10.

Miksaus alkoi, nyt venaamista

Maanantai 30.9.

Viimeiset äänitykset tänään, välissä erinäisiä päiviä synaäänitysten kanssa Studio Megatronilla, mutta koska ovat enemmän tai vähemmän sinne tänne äänityksiä sillon tällöin mahdollisuuksien mukaan, niin niistä ei paljoa kerrottavaa itselläni, varsinkin kun pääsääntöisesti ilman allekirjoittaneen läsnäoloa tapahtuneet niin voin hatusta arvailla jotain, mutta tuskin mitenkään hyödyllistä mennä siihen. Jussi kirjoittakoon niistä myöhemmin jos kerkeää.

Saavumme Villen kanssa Sonic Pumpille Samin työhuoneelle tsekkailemaan foniäänityksiä ja kertomaan omia ideoita niihin. Sami soittaa foneja kipaleisiin "Borderlines", "Fading Hope" ja "Transcending". Tällä välin sen verran tapahtunut muutoksia että päätimme vaihtaa levyn ja kipaleen nimen päittäin, jolloin levyn nimi piteni muotoon Marching Through The Borderlines ja kipale lyheni muotoon Borderlines. Toimii paremmin näin.

Mutta itse äänityksiin, Sami ottaa nopeasti kipaleet ja ideat haltuun ja hoitaa foniosuudet hyvin. Sami on kone. Ei paljoa kerrottavaa kun asiat menee eteenpäin helposti omalla painollaan. Nyt levy miksaukseen ja odottelemaan. Meidän osuudet on nyt purkissa

Tiistai 11.6.

Menipäs kolme viikkoa nopeasti. Nyt olisi tarkoitus paikata pari virhettä treenikämpällä, sekä tsekata paremmin voivien jäsenten osuudet uudestaan Jukan paikalle tuomalla kalustolla. Saatiin paikalle jopa Saksasta asti yleisöä, siistiä. Jannen ja kitara Jussin osuudet kulkevat nyt levon jälkeen hyvin ja ne saadaankin nopeasti purkkiin ja jatketaan omilla ja perkka Jussin paikkauksilla. Parit kohdat uusiksi ja parissa tunnissa tämäkin päivä tehty. Nyt puuttuu enää koskettimet ja siirrytään lomien jälkeen Studio Megatroniin.

Lauantai 18.5.

Vikaa päivää viedään. Onhan tässä vielä hommaa ja Jannen ääni ei ole vieläkään mitenkään hyvässä kunnossa, sekä kitaristi Jussin äänen aukeamisen kanssa myös ongelmia. Jatketaan stemmoilla ja siirrytään sen jälkeen Jussien ja Jannen huutoihin. Nyt alkaa muodostumaan hyvä kuva lopullisesta levystä ja äijät alkaa olemaan fiiliksissä. Me tosiaan saadaan tästä levy ja pirun kova sellainen, joka ei häpeä yhtään edellisen levyn rinnalla, vaan tulee potkimaan edellisen levyn nurkkaan häpeämään. Ei siinä, kyllähän silloinkin tehtiin parhaamme sen mukaan mitä osattiin, mutta olihan lähtökohdat tälle levylle hieman erilaiset kuin aikaisemmalta, jolloin oltiin käymässä läpi miehistönmuutosta ja oikeastaan kukaan meistä ei ollut täysin varma että ketä bändiin kuuluu. Tämä sitten näkyi erinäisinä vierailijoina jotka tulivat paikkaamaan poissa olevia henkilöitä, sekä muutenkin kun ei tiedetty että jääkö levy ainoaksi niin pyydettiin mukaan tyyppejä joista diggailtiin ja joiden kanssa oltiin haluttu tehdä yhteistyötä. Nyt päätettiin että koska tämä levy tehdään oikeasti bändinä, niin tehdään se omin voimin ilman ulkopuolisia vierailijoita, vaikka esim viime levyltä aikataulujen takia pois jäänyt Calliston Markuksen vierailu olisikin houkutellut yrittää järkätä uudestaan. Mutta takaisin itse studioon.

Päivä kului yllättävän nopeasti ja koska Jannella oli ääni hajalla ja kitara Jussilla väsymyksestä johtuvia ongelmia saada ääntään auki, niin he lähtivät jo kotiin ja jäimme pitämään palaveria jatkosta illan suhteen. Levy oli todella lähellä valmistumista näiltä osin, mutta oli selvää että kahden kotiin lähteneen osalta tarvitaan uusi päivä vielä sitten kun ovat taas iskussa, mutta yrittäisimmekö saada nyt pidemmällä päivällä muut osuudet kuntoon vai siireetäänkö nekin uudelle päivälle ja toivotaan että aika riittää? Pähkäilyn jälkeen tultiin siihen tulokseen että lisää usvaa putkeen ja tehdään nyt se minkä pystymme. Ilta menikin Jussin viimeistellessä omia osuuksiaan, sekä jäljelle jääneiden tyyppien yhteishuutoihin ja tausta huutoihin. Mikitettiin jopa Ville, joka ensimmäisen kerran elämässään pääsi avaamaan ääntänsä piuhalle ja heti levylle, ei huono alku. Mikäs siinä kun homma toimi ja huudotkin kuulosti demoniselle, niin oli pakko ihmetellä miten noin pienestä hipistä lähtee noin mielipuolinen ääni. Loisto homma, lisää kakkaa koneeseen. Illan muuttuessa yöksi saatiin viimeinen pihahdus nauhalle ja aloitettiin pakkaaminen ja roudaus takaisin. Vielä ennen lähtöä kuunneltiin Into The Abyss ja fiilisteltiin sitä, että miten se on saatava ekaksi sinkuksi. Ei muuta kuin tavarat autoon ja ukkosmyrskyn saattelemana takaisin kotiin, mikä sopi aiheeseen, koska myrsky on teemallisesti isossa osassa levyä. Olo oli haikea koska sijaiskotina toiminut Niinikoski jäisi nyt tältä osin taakse odottamaan seuraavaa kertaa, joka tulisi toivottavasti nopeammin kuin edellisen ja tämän levyn välissä kulunut lähes viisi vuotta

Perjantai 17.5.

Nonni, nyt viedään viimeisiä päiviä studiossa ja lähtökohdat loistavat. Itselläni ääni vielä hajalla, Janne flunssassa ja siitä johtuen ei niin laulukunnossa. Aloitetaan Jussin kliineillä ja lopetellaan mun ja Jussin stemmoilla Transcending kipaleessa, tunnelma on kohdallaan pimeässä äänityskopissa yhden kynttilän toimiessa ainoa valona samalla kun vedetään stemmoja yhdessä sisään samaan aikaan. Tunnelma on kiva, mutta ääni on vielä sen verran hajalla että tähän joudutaan palaamaan vielä uudestaan. Saunaan fiilistelemään päivää ja vikaa yötä studiolla